{"id":178,"date":"2026-05-20T10:28:12","date_gmt":"2026-05-20T07:28:12","guid":{"rendered":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/?page_id=178"},"modified":"2026-05-20T10:42:56","modified_gmt":"2026-05-20T07:42:56","slug":"ransu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/ransu\/","title":{"rendered":"Ransu"},"content":{"rendered":"\n

Ransu Karvakuono on TV2:n lastenohjelmassa Pikku Kakkosessa esiintyv\u00e4 koirahahmoinen k\u00e4sinukke. Rodultaan Ransun sanotaan olevan keskikokoinen videonoutaja. Hahmon \u00e4\u00e4nen\u00e4 on alusta asti ollut Pertti N\u00e4ttil\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Hahmon loi Eevaliisa Holma-Kinnunen<\/strong> vuonna 1977 Sysm\u00e4n Onkiniemen kyl\u00e4n Musta & Valkea Ratsu -nukketeatterin tarpeisiin. H\u00e4n nimesi hahmon aluksi Franciscus Assisilaisen mukaan Fransiscukseksi. Ensiesiintyminen Yleisradion Pikku Kakkosessa oli 4. lokakuuta 1978. Lasten oli hankala \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hahmon nime\u00e4, joten nimi muutettiin Ransuksi.<\/p>\n\n\n\n

Ransu on kuulunut Pikku Kakkosen vakiohahmoihin vuodesta 1978. Tuolloin ohjelman juontajalle etsittiin paria, ja tekij\u00e4t p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ihmisjuontajan sijasta hankkia nuken. Ohjelmassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 toinen Ransu-nukke ensimm\u00e4isen kuluttua k\u00e4yt\u00f6n seurauksena loppuun.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
KUVA: Harri Hinkka \/ YLE Kuvapalvelu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paitsi Pikku Kakkosen juontajana, Ransu on esiintynyt my\u00f6s osana Karvakuonot-kolmikkoa. My\u00f6s kaksi muuta karvakuonoa, Riku<\/strong> ja Eno-Elmeri<\/strong> ovat Eevaliisa Holma-Kinnusen luomuksia. Ransu on yksi Pikku Kakkosen tunnetuimpia hahmoja, ja h\u00e4nest\u00e4 on vuosikymmenien varrella muodostunut ohjelman symboli. Ransu on esiintynyt satunnaisesti my\u00f6s Pikku Kakkosen ulkopuolella: h\u00e4n on muun muassa vieraillut Uutisvuodon kilpailijana sek\u00e4 haastatellut tasavallan presidenttej\u00e4 Mauno Koivistoa<\/strong> ja Tarja Halosta<\/strong>. Lukuisia taiteilijoita, kirjailijoita ja muita julkisuuden henkil\u00f6it\u00e4 on l\u00e4hes kolmenkymmenen vuoden aikana kuulunut Ransun tuttavapiiriin.<\/p>\n\n\n\n

Ransun sukulaisiksi mainitaan Tosca-\u00e4iti, Berhand-set\u00e4, Mauri Mosso, Risto Lupus, Aaro ja nuorin veli Pahnanpohjimmainen.<\/p>\n\n\n\n

Ransulle on omistettu leikkipuisto Pirkkalassa nukettajansa Pertti N\u00e4ttil\u00e4n asuinkunnan mukaan. Vuonna 1998 avatussa Ransupuistossa on akateemikko Kain Tapperin muotoilema pronssiin valettu Ransun n\u00e4k\u00f6ispatsas. Patsaan toinen versio sijaitsee TV2:n toimipisteen aulassa Tampereen Ristim\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yleisradio uutisoi syyskuussa 2010, ett\u00e4 Ransu alkaa is\u00e4nn\u00f6id\u00e4 lasten kulttuuri- ja toimintakeskusta Ransulaa Pirkkalassa. Ransulaa suunnitellaan Pyh\u00e4j\u00e4rven rannassa sijaitsevaan Juhlatalo Rantaniittyyn, ja keskuksen arvioidaan avattavan vuonna 2012.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tapauksista Ransun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sattui ohjelmantekomatkalla Berliiniss\u00e4 1989, kun Berliinin muuri murtui yll\u00e4tt\u00e4en kesken matkaa. Tapaus saatiin taltioiduksi osittain videolle ja valokuviin. Ransu kommentoi murtumista my\u00f6hemmin Pikku Kakkosessa.<\/p>\n\n\n\n

Ransu esiintyy my\u00f6s pelastustoimintaan liittyvist\u00e4 videoista ja muusta materiaalista koostuvassa Ransun pelastuskoulussa.<\/p>\n\n\n\n

Ransu sai Suomen itsen\u00e4isyyden 100. juhlavuotena 2017 kutsun Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n vastaanottoon, eli Linnan juhliin. Se on ensimm\u00e4inen koskaan sinne kutsun saanut fiktiivinen hahmo.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Wikipedia<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ransu Karvakuono on TV2:n lastenohjelmassa Pikku Kakkosessa esiintyv\u00e4 koirahahmoinen k\u00e4sinukke. Rodultaan Ransun sanotaan olevan keskikokoinen videonoutaja. Hahmon \u00e4\u00e4nen\u00e4 on alusta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-178","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/178","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/178\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":188,"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/178\/revisions\/188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/medipjt.fi\/vjtt2408\/vili.hautakoski\/harjoitussivu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}