Epilän Roomalainen kylpylä

Kuka kylpylän perusti? Ja miksi?

Epilän roomalaisen kylpylän rakennutti 1930-luvulla teollisuusmies ja Sahanterä Oy:n omistaja Sixtus Syrjänen

Syrjänen rakennutti Ylen tietojen mukaan kylpylän lamalaskusuhdanteen aikana omalle Nurkkaus alueelleen työllistääkseen vaikeuksissa olleen tehtaansa työntekijöitä

Epilän kylpylä rakennettiin Sixtuksen Rauhanlinna-nimisen talon viereen, jonne oli jääkauden jälkeen muodostunut suppakuoppa. Suppakuoppaan oli ratatöiden seurauksena alkanut kertymään valumavesiä. Suppakuopan pohjalle syntyneeseen lampeen tehtiin saari ja sinne tukevarakenteinen takorautainen kaarisilta. Jyrkät rinteet porrastettiin betonimuureilla, joiden pengerryksiin istutettiin mm. omenapuita, marjapensaita ja muita hyötykasveja. Epilän kylpylärakennuksien puolipyöreän paviljongin rakennusmateriaaliksi valittiin moderni betoni, mutta myös kiveä käytettiin. Paviljonki sisälsi kylpyläkatoksen, huussin ja saunan. Saunahuone ja huussi ovat vielä tallella, mutta kylpyläkatos on jo pahasti romahtanut. Syrjästen Rauhantila-asunto sijaitsi harjun itäpäässä, josta kuljettiin kylpylään kivisen sillan ja holviportin läpi

Kylpylää ei koskaan saatu täysin valmiiksi, sillä talvisota keskeytti rakennustyöt. Saunarakennusta ei koskaan ehditty ottaa käyttöön, koska sotavuosien kovien pakkastalvien jälkeiset kevätroudat rikkoivat rakennelmat. Pakkastalvet tappoivat myös rinteille istutetut omenapuut. Saunaa ei korjattu ja tänäkin päivänä saunarakennuksen kulmassa on koko huonekorkeuden korkuinen aukko. Kylpylän lampi oli matala se se toimi lähinnä koristelampena. Uimiseen se oli liian matala

Epilän kylpylä oli aktiivisessa käytössä kaksi vuosikymmentä. 1950-luvun jälkeen käyttö vähentyi eikä vaadittavia kunnostustöitä tehty. Kylpylä alkoi jäädä omilleen ja rapistua luonnon sanelemien ehtojen mukaan. Tampereen kaupunki lunasti alueen itselleen 1985 ja Syrjästen huvila purettiin 1988. Rauhantila-huvilan kohdalla on nykyään rivitaloja