Mangustit painavat yleensä yhdestä viiteen kilogrammaa ja niitä on kooltaan 30 senttisistä liki metrin mittaisiin. Mangustit ovat pitkiä, hoikkia eläimiä, joilla on lyhyet jalat. Pää on pieni ja pyöreä ja siinä on teräväkärkinen kuono. Korvat ovat leveät, pyöreät ja suhteellisen alhaalla pään sivulla. Silmän pupillit ovat yleensä vaakasuorassa ja soikeat, ja hampaita on alle 32–40 lajista riippuen.
Väritys on tyypillisesti ruskea tai harmaa ja yleensä yksivärinen, vaikka joitakin raidallisia lajeja on olemassa. Mangustien kynnet eivät pysty vetäytymään ja kämmenpuolet ovat paljaat, etukäpälien muistuttaessa enemmänselvennä pesukarhun käpäliä.
Ravintona ovat monenlaiset pikkueläimet, mutta etenkin termiitit ja lantakuoriaisen toukat. Äänet vaihtelevat ja niihin kuuluu surinaa, murahtelua, livertelyä ja vongahtelua.
2000-luvun alussa madagaskarinmangustit (Galidiinae-alaheimo) erotettiin mangusteista toiseen, Eupleridae-heimoon ”Madagaskarin petoeläimet”. Nykyisin mangustit jaetaan 14 sukuun, joihin kuuluu 33 lajia.
Mangusti tunnettiin aiemmin nimellä seepramangusti. Mangusti on helppo tunnistaa, sillä se on ainoa poikkiraitainen mangusti. Laji ei ole uhanalainen. Mangustit elävät Afrikassa uroksen johtamissa 15 - 20 yksilön ryhmissä savanneilla, ruohotasangoilla, puoliaavikoilla, metsissä ja viljelmillä.
Mangustien heimon pienin laji on pikkumangusti. Laji on aiemmin tunnettu nimellä kääpiömangusti, mutta nisäkäsnimistötoimikunta nimesi sen vuonna 2008 pikkumangustiksi.
Pienissä laumoissa Saharan eteläpuolella elävät pikkumangustit syövät lintuja, hiiriä, hyönteisiä ja kaikenlaista puperrettavaa, mitä onnistuvat löytämään. Ne viestivät keskenään kiljahdusta muistuttavin äännähdyksin.